Suurentunut sylkirauhanen – mitä ihmettä?

Sylkirauhaset, nuo leuanalaiset ja kaulan pienet pallukat, ovat yleensä harmittomia eikä niihin erityisemmin tule kiinnitettyä huomioita. Sylkirauhasetkin voivat kuitenkin sairastua. Tässä blogitekstissä käydään läpi sylkirauhasten yleisimpiä sairauksia.

Yleinen omistajan kertoma esitieto on kaulalle tai leuan alle ilmestynyt fluktuoiva tai kiinteä patti. Mikäli ei ole täysin selvää, että kyseessä on imusolmuke, kannattaa muutoksesta napata ohutneulanäyte. Jos näytteen saalis on limaista, sylkimäistä eritettä, on kohde-elin jo lähes varma. Osaava patologi pystyy näytteen perusteella arvioimaan taustalla olevaa sairausprosessia. Kyseessä voi olla:

  1. Sialoseele Sylkirauhastiehyen trauma voi johtaa tiehyen repeämiseen ja syljen vuotamiseen ympäröiviin pehmytkudoksiin. Vuotava sylki stimuloi ympärilleen lievän tulehduksen ja sidekudoskapselin, jolloin muodostuu sialoseele, syljen täyttämä pseudokysta. Tyypillisesti ihonalaiskudoksessa havaitaan aristamaton, fluktuoiva massa, joka voi sijaita missä tahansa leuan ja rintakehän välillä, useimmiten ventrolateraalisesti keskilinjasta. Kroonisessa muutoksessa sisältö voi kuivua ja tiivistyä, jolloin myös kysta muuttuu kiinteämmäksi. Ensisijainen hoito on kirurginen poisto.
  2. Sialoadeniitti Sylkirauhasen tulehdus on melko epätavallinen sairaus, joka tyypillisimmin esiintyy mandibulaarisessa rauhasessa. Yleensä taustalla on sylkirauhastiehyttä pitkin nouseva bakteeritulehdus, mutta myös veriteitse leviäminen tai paikallinen trauma ovat mahdollisia. Tulehtunut rauhanen on suurentunut ja aristava, ja sytologiassa nähdään tyypillisesti märkäinen tulehdus ja bakteereita. Kun tulehdus kroonistuu, rauhanen alkaa surkastua ja kutistua, varsinkin jos rauhastiehyt tukkeutuu tulehduksen seurauksena. Zygomatis-rauhasen tulehdus voi johtaa myös retrobulbaaripaiseen kehittymiseen.
  3. Kasvain Sylkirauhasen kasvaimet ovat harvinaisia kaikilla eläinlajeilla. Sairastuneet eläimet ovat yleensä vanhoja ja tavallisimmin kasvain kehittyy mandibulaariseen tai parotisrauhaseen. Koirilla 80 % kasvaimista on pahanlaatuisia, kissoilla jopa 90 %. Kissojen kasvaimet ovat myös käytökseltään aggressiivisempia. Yleisin kasvaintyyppi on adenokarsinooma. Kasvainsolut ovat usein tunnistettavissa sytologisesta näytteestä.
  4. Infarkti Sylkirauhasen infarkti kehittyy tyypillisesti mandibulaariseen rauhaseen ja voi johtaa osittaiseen tai koko rauhasen kuolioon. Kyseessä on rauhaskudoksen tarkkarajainen iskeeminen nekroosi, johon liittyy jäljelle jäävien tiehyeiden epiteelin metaplasiaa. Epiteelin metaplasian vuoksi muutos voidaan sekoittaa kasvaimeen. Sylkirauhasen infarktin tarkkaa syntysyytä ei tunneta, mutta taustalla on epäilty traumaattista tai immuunivälitteistä verisuonivauriota. Infarktiin voi liittyä ohimenevää kuumetta ja anoreksiaa.
  5. Canine necrotizing sialometaplasia Tässä harvinaisessa ja huonosti tunnetussa sairaudessa sylkirauhasen infarktiin liittyy voimakkaita yleisoireita, kuten erittäin kovaa kipua, rajua oksentelua, pahoinvointia ja kuolaamista. Sairaustapauksia on kuvattu eniten nuorilla pienillä terriereillä. Taustalla oleva prosessi on infarkti, mutta yleisoireiden vuoksi sairaus on haluttu erottaa ”tavallisesta” infarktista, vaikka histologiset muutokset ovat lähes identtiset. Vielä ei tiedetä, onko muutosten taustalla sama mekanismi. Sairauden ennuste on varauksellinen eikä rauhasten kirurginen poisto auta oireisiin.
  6. Muita syitä Vierasesineet tai striktuurat sylkirauhasen tiehyeissä, sylkikivet (sialoliitit), synnynnäiset kystat ym.