Karvattomuus eli alopesia on varsin yleinen iho-ongelma koirilla. Monenlaiset syyt aiheuttavat alopesiaa ja syyn selvittäminen voi aiheuttaa päänvaivaa. Koiran omistajan vaihdevuosilääkitys on yksi mielessä pidettävä taustatekijä.

Ihmisillä estrogeeniä käytetään vaihdevuosien hormonikorvaushoitona. Tablettien lisäksi estrogeenihoitoa annetaan ihon kautta laastarina tai iholle levitettävänä geelinä. Ihon kautta annostelussa on monia hyötyjä tablettilääkitykseen verrattuna, muun muassa tasaisempi hormonipitoisuus.

Omistajalle tarkoitettu lääke voi kuitenkin siirtyä lemmikkiin: koiraa silitettäessä tai koiran nukkuessa omistajan vieressä estrogeenilääke imeytyykin koiran iholle. Tyypillisin tahattomasti vaihdevuosilääkitystä saava koira onkin pienikokoinen, usein sylissä pidettävä koira. Karvaton alue muodostuu koiran ja omistajan ihokontaktin kohdalle, useimmiten kylkiin, selkään tai päälaelle. Koirien veren estradiolipitoisuuteen ihon kautta saatu vahinkolääkitys ei vaikuta. Estrogeenilääkityksestä johtuva karvattomuus on palautuvaa, eli lääkealtistuksen loppumisen jälkeen karvat kasvavat hiljalleen takaisin.

Estrogeeniperäisestä alopesiasta kärsivän koiran ihon biopsianäytteissä voidaan nähdä muutoksia karvatupissa, mutta löydökset eivät aina ole yksiselitteisiä. Alopesiaongelmissa biopsioita kannattaakin ottaa useampia, jolloin muutosta hyvin edustavan kohdan osuminen näytteisiin on todennäköisempää. Yleistyneiden ihosairauksien kohdalla Solumossa tutkimme perusbiopsiahinnalla 1-5 kudospalaa: ota siis näytteitä sekä muuttuneelta alueelta että muutoksen reunalta. Kannattaa myös ottaa näytteeksi eri ikäisiä muutoksia; juuri ilmaantuneita sekä jo parantumassa olevia. Näistä patologi saa arvokasta tietoa taudin kehittymisestä.

Vaihdevuosilääkkeiden lisäksi estrogeeniylimäärää koirilla voivat aiheuttaa myös munasarjaongelmat tai kohtukasvaimet narttukoirilla, sekä estrogeeniä tuottavat kiveskasvaimet uroskoirilla. Näissä sisäsyntyisissä tiloissa karvattomuus on tyypillisesti molemminpuolista ja symmetristä.