Suun erilaiset uudismuodostumat voivat olla sekä kliinikolle että patologille haasteellisia. Koska suun kasvaimista monet ovat pahanlaatuisia, on hoidon kannalta olennaista saada oikea diagnoosi varhaisessa vaiheessa. Jotta patologi voi luotettavasti arvioida muutoksen laatua, on edustava näytteenotto avainasemassa.

Kattava näyte
Suun muutosten patologisen tutkimuksen kannalta parasta on jos lähetettävä näyte ulottuu tarpeeksi syvälle ja on kooltaan tarpeeksi iso. Miksi näin?

1. Syvyys Usein suun uudismuodostumat kasvavat syvältä kudoksesta ja niitä peittää normaali ienkudos, jolloin pinnallinen näyte ei anna oikeaa diagnoosia. Lisäksi tiettyjen muutosten erottaminen toisistaan perustuu kasvutavan arviointiin ja invasiivisuuden toteamiseen, mikä voidaan todeta vain syvälle ulottuvasta näytteestä. Erityisesti jos röntgenkuvissa nähdään uudismuodostuman kohdalla luumuutoksia, näytteen olisi hyvä ulottua luuhun asti. Kun näyte ulottuu riittävän syvälle, todellinen muutos saadaan luotettavammin arvioitua.
2. Koko Suun muutoksista ihanteellisinta olisi ottaa kerralla yksi isompi pala, kuin monta pientä. Pienet palat eivät yleensä ulotu riittävän syvälle ja ne vaurioituvat herkemmin näytteenoton yhteydessä. Suositeltavin tekniikka on ottaa näyte viiltobiopsiana (incisional biopsy). Niin sanotut stanssibiopsiat eivät useinkaan anna yhtä edustavia ja riittävän syviä näytteitä suun massoista. Näyte kannattaa lähes aina ottaa muutoksen keskeltä. Voimakkaasti ulseroituneiden muutosten kohdalla voi harkita myös reuna-aluetta. Pienet ja varrelliset massat voi poistaa sellaisenaan näytteeksi (excisional biopsy).

Esitiedot
Toinen hyödyllinen tekijä kattavan tutkimuksen kannalta on olennaiset esitiedot. Vaikka patologi tekeekin diagnoosin mikroskoopissa näkyvän kudoksen perusteella, voivat esitiedoissa mainitut seikat vaikuttaa siihen millaisia suosituksia jatkotoimenpiteistä näytteen perusteella voi antaa. Tässä listattuna muutamia asioita, jotka auttavat patologia antamaan muutokselle mahdollisimman tarkan diagnoosin.

1. Koko muutos vai koepala Onko koko muutos poistettu kerralla vai lähetetäänkö muutoksesta koepala? Jos kyseessä on koepala, minkä kokoinen alkuperäinen muutos on? Mistä kohdasta muutosta koepala on otettu?
2. Sijainti Missä kohtaa suuonteloa muutos sijaitsee? Ylä- vai alaleuassa, rostraalisesti vai kaudaalisesti? Ikenessä vai suun limakalvolla? Lähellä hampaita, kitalaessa, kielen alla? Monilla suun kasvaimilla on taipumus esiintyä tietyssä paikassa, joten sijainnin määrittäminen voi auttaa patologia diagnoosin asettamisessa.
3. Muutoksen kuvailu Onko muutos kova, pehmeä vai hauras? Onko sen pinta ehjä vai haavautunut? Minkä värinen muutos on (ikenen värinen, punertava, pigmentoitunut)? Onko muutos hyvin rajautunut?
4. Kuvantamislöydökset Liittyykö uudismuodostumaan röntgenmuutoksia luussa?
5. Oireet Onko eläimellä uudismuodostumaan liittyviä oireita (aristelu, syömisvaikeudet, suun verenvuoto tms.)? Missä kunnossa eläimen suu muutoin on (hammaskivi, parodontiitti)? Jos tiedossa, onko muutos kasvanut nopeasti?

Yleisimpiä suun patteja
Suun alueen pateista suuri osa on kasvaimia, mutta myös muita muutoksia esiintyy yleisesti. Tässä listattuna muutamia yleisimpiä koirilla ja kissoilla esiintyviä muutoksia.

• Melanooma Koirilla melanooma on yleisin suukasvain ja käyttäytyy yleensä aggressiivisemmin kuin ihon melanoomat. Se kasvaa nopeasti ja leviävää nopeasti paikallisiin imusolmukkeisiin. Vaikka yleisin mielikuva melanoomasta voi olla musta pigmentoitunut kasvainmassa, vaihtelee pigmentin määrä suuresti ja osa kasvaimista voi olla kokonaan amelanoottisia, eli ilman tummaa pigmenttiä. Pigmentin määrä ei korreloi kasvaimen aggressiivisuuden kanssa.
• Levyepiteelikarsinooma Kissoilla levyepiteelikarsinooma on suun kasvaimista yleisin ja tyypillisimmin se esiintyy kielen alapinnalla lähellä tyveä, tai ikenissä. Kissojen suun levyepiteelikarsinoomat leviävät paikallisesti ja harvemmin lähettävät etäpesäkkeitä, mutta silti ennuste on kasvaimen kirurgisesta poistosta huolimatta varsin huono. Koirilla levyepiteelikarsinooma on toiseksi yleisin suukasvain, tonsillat ja ikenet ovat sen yleisiä esiintymispaikkoja. Tonsillassa levyepiteelikarsinooma on tyypillisesti unilateraalinen ja metastoi herkemmin kuin suun muilta alueilta. Ikenissä levyepiteelikarsinooma esiintyy etenkin koirien kulma- ja poskihampaiden yhteydessä, mutta on mahdollinen missä tahansa suun alueella. Vaikka ikenien levyepiteelikarsinoomat eivät metastoi niin herkästi kuin tonsilloista, ne kuitenkin kasvavat paikallisesti syvälle luuhun ja yläleuassa voivat tunkeutua sinuksiin ja muihin pään rakenteisiin.
• Fibrosarkooma Kasvain esiintyy etenkin yläleuan ikenissä rostraalialueella, mutta on mahdollinen myös muualla suun alueella. Fibrosarkoomat ovat kiinteitä, yleensä yksittäisiä muutoksia, jotka histologisesti koostuvat sukkulaisesta solukosta. Osalla fibrosarkoomista on histologisesti hyvin selvät pahanlaatuisuuden piirteet, kuten paljon mitooseja ja monitumaisia kasvainsoluja. Varsin suuri osa fibrosarkoomista kuitenkin näyttää mikroskoopissa kilteiltä, mutta siitä huolimatta käyttäytyy aggressiivisesti, infiltroituen ympäröivään luuhun sekä levittyen imusolmukkeiden kautta muualle elimistöön. Fibrosarkoomien kohdalla syvä näyte ja hyvä kliininen kartoitus kasvaimen ulottumisesta luuhun ovat erityisen tärkeitä.
• Perifeerinen odontogeeninen fibrooma Lyhenteellä POF tai myös nimellä ‘fibromatous epulis of periodontal ligament origin’ kulkeva perifeerinen odontogeeninen fibrooma on hyvänlaatuinen kasvainmuutos, jota esiintyy etenkin koirilla, kissoilla harvemmin. POF-muutokset ovat tyypillisesti kiinteitä, hampaiden välissä tai lähellä hampaita kovassa kitalaessa esiintyviä ulospullistuvia massoja. POF voi aiheuttaa mekaanista painetta hampaaseen, mutta käyttäytyy hyvänlaatuisesti, eikä leviä luuhun. Yleisimpiä ne ovat etenkin aikuisilla lyhytkuonoisilla koirilla.
• Ienhyperplasia Ikenien hyperplasiaa esiintyy lähinnä koirilla ja se voi olla paikallista tai levittyä koko suun alueelle. Hyperplastinen kudos voi peittää hampaiden kruunuosaa alleen ja paikallinen muutos on silmämääräisesti vaikeaa erottaa kasvaimesta. Bokseri-rotuisilla koirilla esiintyy familiaalista diffuusia fibroottista ienhyperplasiaa.

Solumolaisten osaaminen perustuu kansainvälisen eläinpatologian erikoistumistutkinnon lisäksi jatkokoulutuksiin suun alueen patologiassa. Tutkimme mielellämme suun alueen muutoksia!